Pikkupatikkaa ja makkaranpaistoa Vaivion luontopolulla

Vaivion luontopolku sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Ylämyllyltä, Vaivion kurssikeskuksen läheisyydessä. Parin kilometrin pituinen luontopolku kiertää kuusi- ja lehtimetsässä, ja sen varrella on iso ja siisti kelopuinen laavu, jonka nuotiopaikalla on mukava pysähtyä syömään eväät.

Vaivion luontopolun laavulla.

Partiolippukunta Liperin Kokkoveikot ry:n kolme tehokasta sudenpentulaumaa – Tiikerit, Tassuritarit ja Gaseleontit – kävivät päiväretkellä Vaivion luontopolulla syyskuun lopulla. Retkeen oli varattu aikaa kaksi tuntia, ja sen aikana ehdittiin helposti tutustua luontopolkuun ja hakea vähän vauhtia myös off-road-kohteista polun varrella. Ja tietysti paistaa ne makkarat laavun nuotiopaikalla.

Luontopolulle pääsee esimerkiksi Pataniementien varrelta, jossa on parkkipaikka ihan laavun vieressä. Reitti kiertää lenkin molemmin puolin laavua, mikä olikin hyvä ratkaisu tällaisen vähän päälle parinkymmenen hengen porukan kanssa. Päästiin kiertämään reittiä eri suuntiin, ja evästettiin kierrosten välissä.

Tiikerit pistivät nuotion tulille, kun muut lähtivät ensin polulle. Laavulla oli hyvät, kuivat nuotiopuut.

Maasto vaihtelee havumetsästä lehtimetsään, ja polku polveilee mäkiä ylös ja alas. Polku on leveä ja helppokulkuinen, joten varpaiden sijaan voi rauhassa katsella maisemia. Meillä olikin tehtävänä tutkailla ympäristöä ja yrittää löytää luonnosta jotain punaista, pistävää, rapisevaa, pyöreää ja makeaa...

Polku kulkee ylös ja alas havu- ja lehtimetsässä.

Jotain punaista, makeaa vai pyöreää?

Luontopolun varrella on myös opastauluja, jotka kertovat alueen luonnosta. Harmillisesti osa näistä tauluista oli jo haalistunut lähes näkymättömiin. Mukavia olivat myös reitiltä löytyvät taulut, joissa kannustettiin tutkailemaan luontoa aistien varassa - etsimään värejä tai vaikka kuuntelemaan puuta!

Luontopolku on hyvin merkitty ja opastauluista  löytyy tietoa ja tekemistä.

Kun polkua oli helppo kulkea, niin haettiin lisähaastetta polun vierestä:  kivuttiin korkealle Nyysteeninmäelle, kiipeiltiin puun rungoilla ja kivikoissa. Kaksi tuntia vierähti nopeasti  - mikä oli puskapissejä vieroksuville vessahätäisille hyvä juttu, sillä huussia ei tästä retkikohteesta löydy :D

Vaivion luontopolku

Missä: Navigaattorin osoite Pataniementie 5 (83460 Liperi) vie suunnilleen parkkipaikalle, joka on ihan laavun vieressä. Katso laavun sijainti GoogleMapsista 

Varustus: Laavu, nuotiopaikka, halkoja. Ei huussia.

Reitti: Noin kahden kilometrin pituinen helppokulkuinen ja leveä luontopolku. Pieni pätkä pitkospuita, jonka tosin voi kiertää tietä pitkin. Geokätkön kuvauksessa kerrotaan, että luontopolku pyritään pitämään auki myös talvisin. Luontopolun varrella on tietoa alueen kasvistosta, tehtäviä aisteille sekä hiljentymispaikkoja.

Geokätköjä: Kyllä

Retkiryhmä: Partiolippukunta Liperin Kokkoveikot ry:n sudenpentulaumat Tiikerit, Tassuritarit ja Gaseleontit johtajineen, yhteensä 23 henkeä. Sudenpennut ovat 7–9-vuotiaita partiolaisia. 

Retkeilijöiden mielestä parasta: Off-road-kohteet polun varrella: Nyysteeninmäki, kivikko ja kaatunut puu, joilla kiipeillä.

Luontopolulle pääsee myös Vaivion kurssikeskukselta.

Off-road-kohteena kipuaminen Nyysteeninmäelle.

Reitillä on myös hiljentymispaikkoja.

 Teksti ja kuvat: Suski, Hanna ja Sonja/ Liperin Kokkoveikot ry.
Retkipaikkaesittely on tehty yhteistyössä Liperin kunnan kanssa.

Päivilänvaaran Ukon kota perhepartiolaisten testissä

Perhepartiolaiset suuntasivat syyslomalla Päivilänvaaran huipulle retkeilemään. Ikäjakauma retkiporukalla oli tällä kertaa 2-vuotiaasta mummoon. Ukon kodalle pääsee autolla perille asti ja parkkitilaa riittää ainakin kesäkelissä.

Sää ei tällä kertaa suosinut, vaan vettä tihkutti koko retken ajan ja sumua oli ilmassa. Sää oli kuitenkin lämmin 11 astetta.  Oikeilla varusteilla tässäkin kelissä on kiva retkeillä.

 Ukon kota on isokokoinen, jonne mahtuu parikymmentä helposti sisälle. Perhepartiolaisia oli tällä kertaa mukana 7 aikuista ja 10 lasta ja kodassa oli hyvinkin väljää syödä eväitä.

Kodan läheltä löytyy myös puuliiteri ja huussi. Tällä kertaa puuliiteri oli aivan tyhjä, joten turvauduimme autossa varalla olleisiin polttopuihin. Onneksi asiasta oli ennakkovaroitus, niin makkaranpaisto oli turvattu.

Huussi löytyi kuusien juurelta.

Tosin vessapaperi piti olla omasta takaa. 

"Kodan läheltä löytyy myös pala sotahistoriaa, vanhan tykkiaseman jalka." luvattiin Liperin kunnan sivuilla , joten perhepartiolaiset lähtivät katsomaan, mitä kuusikon takaa löytyi. Samalla oli tehtävänä kerätä erilaisia puunlehtiä, joita sitten tunnistaisimme yhdessä. 

Ensimmäisenä ihmettelyn aiheena oli naava, jota oli runsaasti kuusikon puissa.  

Tykkiaseman jalka löytyi kuusikon takaa metsittyneenä. Monttu on helposti maastosta erottuva ja tykkiaseman tapit ovat maastossa ympyrän muodossa. Lapset olivat heti tutkimassa, mitä nämä ovat. 

Lapsethan löytävät leikkipaikat ja kiipeilypaikat metsästä ihan käskemättä, niin tämänkin kaatuneen puun. Pääsi perhepartion Kisukin kiipeilemään. 

Maisemat ei tykkiaseman luota ollut kummoiset, pusikko oli kasvanut niin korkeaksi ja tiheäksi. Tästä näkyi vielä reilu 5 vuotta sitten Joensuuhun ja oli tunnistettavissa Keskussairaala. Toki sumukin vaikeutti näkyvyyttä. Hieman harvennusta kaipaisi tuo rinne. 

 

Seuraavaksi lähdimme katsomaan mitä kuusikon toiselta reunalta näkyi.
Täällä oli harvennusta tehty ihan tarkoituksella sekä myrskyn voimin. Hienosti näkyy vesille täältä. Lapsille myrskyn kaatamat puut olivat taas kivaa tutkittavaa. Löytyi monia kiipeilypaikkoja ja paljon ihmeteltävää. Samalla opittiin, miksi puut ovat maastossa kaatuneet näin ja miten voimakas myrskytuuli onkaan.

 "Korpikuusen kannon alla on Mörrimöykyn koti..." Kuusikko oli lasten mielestä mörrimöykkymetsä ja kaatuneen puun juurelta löytyi se laulustakin tuttu Mörrimöykyn koti. Eikös niin?

 Kodan läheltä lähtee polun alku, jota pitkin pääsee helposti tykkiasemalle, polun vasemmalla puolella, ja ihailemaan vesistömaisemaa polun oikealla puolella.

Metsän tutkimisen jälkeen olikin jo aika siirtyä kohti kotaa ja eväiden syöntiä. Tämähän on se perhepartiolaisten retkien suosituin ohjelma.   

Ja keräättiin ja tunnistettiin me niitä lehtiäkin.
Kuinka monta tunnistat?

Missä: Roukalahdella, ks. tarkempi ajo-ohje alempaa. Tie perille.   

Varustus: Kota, jossa tulipaikka. Puuliiteri, ei halkoja, huussi.   

Lähellä: Pala sotahistoriaa, vanhan tykkiaseman jalka.    

Retkiryhmä: Partiolippukunta Liperin Kokkoveikot ry:n perhepartiolaiset, joihin kuuluu pääosin alle kouluikäisiä lapsia perheineen. Lue lisää perhepartiosta http://perhepartio.blogspot.com/

Retkeilijöiden mielestä parasta: iso kota, kuusikko, retkieväät.   

Ajo-ohje Päivilänvaaran Ukonkodalle

Googlemaps kartta

Päivilänvaaralle on matkaa Liperistä noin 8,5 km. 

Liperistä  Roukalahden suuntaan Tutjuntietä noin 4,5 km. Käänny oikealle Päivilä-Leskelä. Pysy tällä tiellä aina loivasti vasemmalle kääntyen Päivilän suuntaan, kunnes tulee kyltti Veikontie ja kodan opaste.

Käänny Veikontielle

Ukonkodalle mennessä jatka oikealle, Ilmon kota löytyy vasemmalta. 

Tähän risteykseen kaipaisi opastetta. 

Kohta ollaan jo perillä, risteyksestä vasemmalle mäkeä ylös vaan kohti Ukon kotaa. Opaste olisi hyvä tässäkin risteyksessä.

Teksti ja kuvat: Katja / Liperin Kokkoveikot ry.
Retkipaikkaesittely on tehty yhteistyössä Liperin kunnan kanssa.

Päivilänvaaran Ilmon kota

Perhepartiolaisten testiryhmän osa eksyi matkalla Ukonkodalle ja päätyikin ensin Ilmon kodalle. Nämä kaksi kotaahan sijaitsevat noin 1,5 km päässä toisistaan. Opasteet olisivat siis tarpeellisia.

Mutta kuvattiinpa tämäkin paikka, jotta osataan tulla toistekin. 

Ilmon kota löytyy ihan metsätien varrelta, autolla pääsee perille asti.

 Kota onkin pieni mökki, jonka sisällä on mukavan oloinen ja siisti pieni nuotiopaikka. 

Harmi että ulkoseinät on sotkettu jonkun käyttäjän toimesta. 

 Polttopuita oli reilusti, sekä katoksessa, pihalla että liiterissä. 

Tien toisella puolella löytyi myös huussi, vessapaperia toki kannattaa aina olla mukana. 

Lapsiperheelle sopivaa ympäristöä ja pieninkin retkeilijä pystyy liikkumaan täällä.

Ajo-ohje Päivilänvaaran Ilmonkodalle
Päivilänvaaralle on matkaa Liperistä noin 8 km. 
Liperistä  Roukalahden suuntaan Tutjuntietä noin 4,5 km. Käänny oikealle Päivilä-Leskelä. Pysy tällä tiellä aina loivasti vasemmalle kääntyen Päivilän suuntaan, kunnes tulee kyltti Veikontie ja kodan opaste.

Käänny Veikontielle

Ukonkodalle mennessä jatka oikealle, Ilmon kota löytyy vasemmalta. 

Tähän risteykseen kaipaisi opastetta.

Teksti ja kuvat: Katja / Liperin Kokkoveikot ry.
Retkipaikkaesittely on tehty yhteistyössä Liperin kunnan kanssa.