8. marraskuuta 2020

Heinälampien laavut

Seikkailijajoukkue Petojen Etana-vartio teki syysretkensä rinkka selkään ja menoksi - periaatteella Heinälampien laavuille lokakuussa. Samalla vartio suoritti Itämeri-aiheisia aktiviteettejä #meidänmeri -merkkiin. 

Lähdimme matkaan Pärnävaaran hiihtokeskukselta kohti isompaa Heinälampea.  Heinälampien maasto on helppokulkuista, mutta matkalle mahtuu myös jyrkkiä nousuja ja laskuja. Lastenratteiden kanssa poluille ei kannata lähteä. Maastopyörällä matkan teko onnistunee myös.

Mukavaa maastoa kulkea, korkeuseroja kuitenkin löytyy!

Matkan varrelta löytyi vanha huussi!

Polkuja Heinälampien maastossa risteilee sinne tänne ja vaihtoehtoisia reittejä on useita. Me kiersimme Heinälammen sen länsipuolelta ympäri. Vaikka esimerkiksi Kinttupolkujen kartassa ei ison Heinälammen laavua ole merkitty, löytyy se esimerkiksi käyttämästämme Retkipaikka-sovelluksen kartasta. Me kuljimme laavulle aivan rannan viertä kulkevaa polkua pitkin.

Pärnävaaralla sijaitsevaan opaskarttaan ei Heinälammen laavua ole merkitty.
Esimerkiksi Retkipaikka-sovelluksesta laavu löytyy.

Toisella puolella lampea näkyvä laavu

Ison Heinälammen laavulla pidimme pidemmän lounastauon ja pelasimme vesiaiheisiä pelejä ja leikkejä. Koska tiesimme, ettei laavulla todennäköisesti ole polttopuita, olimme varanneet matkaan retkikeittimen ruuan laittoa varten. Päädyimme kuitenkin testaamaan, kuinka helposti retkiruokaamme tarvittavan veden saa keitettyä risuista tehdyn nuotion sekä risukeittimen avulla. Kova oli homma, mutta uurastuksen tuloksena vesi saatiin kiehumaan!

Tulenteko onnistuu tarvittaessa myös risuista

Isomman Heinälammen laavu on rakennettu 90-luvulla Myllyprojektiin liittyen. Paikalla on ollut myös seikkailurata. Tänä syksynä paikkaa on raivailtu ja googlettamalla löysimme tiedon, että paikkaa oltaisiin kunnostamassa maastopyöräily- ja patikkareittejä käyttävien käyttöön. Mahtava juttu! 

Laavu sijaitsee ihan lammen rannassa kauniilla paikalla. Ylempänä rinteessä on umpinainen "laavu", joka aikaisemmin on ollut lukossa, mutta tällä kertaa pääsimme kurkkaamaan myös rakennuksen sisään. Paikalla on myös ulkokäymälä.

Jos puita olisi tarjolla, voisi tällä laavulla myös yöpyä.  


Kevään jälkeen laavun ympäristöä on selvästi raivailtu. 
Seinästä löytyy info Myllyprojektin ajalta.

Laavun takana rinteessä on ulkohuussi sekä tyhjyyttään ammottava puuliiteri.

Rinteessä sijaitsee Myllyprojektin aikaan rakennettu upinainen laavurakennus.

Aikaisemmin rinteessä sijaitseva umpinainen "laavu" on ollut lukittuna, 
tällä kertaa pääsimme kurkkaamaan sisään! Kylläpä täällä kelpaisi majoittua.

Jatkoimme matkaa  pienen Heinälammen laavulle noin puolen kilometrin verran syksyisen sään hemmotellessa meitä.


Pienen Heinälammen laavu on merkitty karttaan laavuna, jossa ei ole puuhuoltoa. Meillä oli varattuna paikalle huoltoautossa puita, mutta tällä kertaa niitä ei tarvittu, paikalla oli puita ruhtinaallisesti. Laavun lähelle pääsee siis myös autolla, tien kunnosta riippuen.

Pienen Heinälammen laavu sijaitsee rinteessä, myös hienoissa maisemissa. Laavun seinustoilla kiertää penkit, joilla voi myös hätätilanteessa nukkua. Tulisija ei penkeille asti kovinkaan kyllä enää lämmitä. Meillä oli mukanamme myös tarppilaavu sekä riippukeinuteltta yöpymistä varten. Iltaruuan valmistimme nuotiolla.

 

Tällä kertaa puita oli pienen Heinälammen laavulla reilusti.

Varsinaiseen yöpymiseen laavu ei ole tarkoitettu.

Pärnävaaran maastot ovat ulkoilijoiden aktiivisessa käytössä ja muita retkeilijöitä kohtasimme varsinkin isomman Heinälammen maastoissa. Lokakuussa nuotiopaikoilla sai olla kuitenkin omalla porukalla. Suurin yllätys oli kun yöllä maastoajoneuvo kurvasi pienen Heinälammen laavulle. Öiset kulkijat kuitenkin päättivät pikaisesti poistua nähdessään leirimme. Aamulla totesimme kaikkien nukkuneen edes jonkin verran, eikä kukaan ollut palellut yön aikana. Teimme vielä vesistöaiheisiä aktiviteettejä ja purimme leirimme.

Aamupalat tulilla


Patikoimme laavulta takaisin Pärnävaaralle suorinta tietä. Matkan pituudeksi tuli yhteensä noin kolme kilometriä. Retken tarkoituksena ei ollutkaan vaeltaminen vaan uusiin maastoihin tutustuminen ja yhdessä tehtävät aktiviteetit. Seikkailijat saivat myös kokemuksen retkestä, jossa kaikki mukaan tarvittavat varusteet kuljetetaan mukana.


Ranta kalansilmälinssillä kuvattuna
 

Missä: Pienen Heinälammen laavu, noin kilometri Pärnävaaran hiihtokeskukselta (62°39'02.3"N 29°32'20.1"E) ja ison Heinälammen laavu tästä noin puolen kilometrin päässä ison Heinälammen itäpuolella.

Varustus: pienen Heinälammen laavulla vain nuotiopaikka, ei välttämättä puita. Isolla Heinälammella ulkohuussi, yöpymiskelpoinen laavu, ei puita.

Maasto: helppokulkuista, polkujen kanssa saa olla tarkkana, niitä kulkee ristiin rastiin. Lähestymissuuntia on useita, mutta maastokarttasovelluksen kanssa pärjää hyvin.

Geokätköjä: kummankin laavun laavukätkön lisäksi myös lähistöllä

Retkiryhmä: Partiolippukunta Liperin Kokkoveikot ry:n seikkailijavartio Etanat. Mukana neljä seikkailijaa ja aikuinen sampo. Seikkailijat ovat 10–12-vuotiaita partiolaisia.  

Retkeilijöiden mielestä parasta: yhdessä tekeminen!

 Kuvat ja teksti: Etanoiden sampo Hanna /Liperin Kokkoveikot ry 

Retkipaikkaesittely on tehty yhteistyössä Liperin kunnan kanssa